Harrastelijan taakka on kova. Pitää harrastaa, kun on harrastus. Kylmässä ja tuulessa saan heilua, tippa nenänpäässä, kamera jalustoineen kainalossa. Ja syykin on ilmeinen. Taivaalla on kuu.
Mikä siinä kuussa niin ihmeellistä on, että sitä pitää iltapäivälehdissä hehkuttaa maailman ihmeenä. Täysikuu jouluna, höh. Kun on tallennusmediansa jo täyttänyt lukemattomilla kuukuvilla, niin eikös sinne vielä pidä mennä lisää niitä laittamaan.
Ehkä suurin syy uusiin kuukuviin on aina se kuvakulman uudistaminen. Pitää löytää erilainen näkymä aiheelle. Laittaa mielikuvituksensa liikkeelle ja yrittää ylittää itsensä. Ja tietysti pitää itsensä kylmän teknisenä välineidensä kanssa, ettei tulisi kovin paljon mokanneeksi juuri valotusaikojen, tarkennuksen tai tärähdyksen takia. Harrastaja kun vain harrastaa.